Miksi CLT-rakentaminen kiinnostaa?

CLT (cross laminated timber) on Keski-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassakin nopeasti yleistyvä puurakentamismuoto, joka on myös suomalaisittain kiinnostava uusi puurakennejärjestelmä ja rakennusmateriaali. CLT soveltuu puutalon kantavaksi rakenteeksi myös kerrostaloissa. Siksi CLT toimii rakentamisen arvoketjussa kuten betonielementti.

CLT-rakenne mielletään jämeräksi, lujaksi ja turvalliseksi. Sen ekologiset ominaisuudet, erityisesti puuraaka-aine uusiutuvana luonnontuotteena sekä sen kierrätettävyys ovat omaa luokkaansa. Lisäksi energiamääräykset ja rakentamisen teho- ja laatuvaatimukset ovat lisänneet CLT:n kilpailukykyä.

CLT antaa sijaa innovatiiviselle tuotekehitykselle, designille ja arkkitehtuurille ja sen voi yhdistää muihin puurakenteisiin. Runkoelementtien valmiusaste on korkea ja nopeuttaa rakentamista.

CLT-elementtien teollinen tuotanto on mahdollista myös pk-yritysten mittakaavassa. Suomessa ja Lapissakin vapautuu yhä enemmän metsien puuraaka-ainetta tällaiseen käyttöön.

Kehittämisen kohde

CLT-puurakentamisen menetelmä on kiinnostava myös Suomen olosuhteisiin, sillä onhan Suomi perinteisesti puurakentamisen maa.
CLT-rakentamisen yleistymisen ja Pk-yritysten CLT-tehdasinvestointien käynnistymisen tueksi on saatava kattavampaa tietoa rakenteen toimivuudesta myös Suomen olosuhteissa. Ennen kaikkea on saavutettava kuluttajien tietoisuus ja luottamus tähän puurakentamisen menetelmään.

CLT-rakenteiden oikeaoppisessa soveltamisessa tarvitaan olemassa olevan tiedon levittämistä ja myös uuden tiedon hankkimista. CLT-rakenteen luotettavien sovellutusten löytämiseksi rakennetaan koetalo, jossa saadaan esille CLT-rakentamisen hyviä käytäntöjä. Suomalaisessa rakentamisessa on tehty viime vuosikymmeninä virheitä mm. uusien materiaalien soveltamisessa.

Kehittämisen kohde on CLT-rakentamisen tietouden konkreettinen lisääminen ja esilletuominen sekä koulutuksellisten lähtökohtien vauhdittaminen. Lisäksi CLT-rakenteelle on hyvä kehittää suomalainen nimike, joka voisi olla "kiintopuu".

Lapin CLT-kokeiluympäristöjen toiminta-ajatus

Lapissa on ryhdytty merkittävällä panostuksella CLT-teknologian kehittämistoimenpiteisiin ja panostuksia jatketaan. Nyt tavoitteena on yhdistää teknologia ja kaupallinen toiminta.

Ammattiopisto Lappia toteuttaa CLT-koetehdasprojektin, joka toimii CLT-elementtivalmistuksen ja -rakentamisen koulutus- ja oppimisympäristönä. Projekti sisältää seuraavat tavoitteet:

• CLT:n valmistusprosessin haltuunotto
• CLT-rakenteiden suunnittelujärjestelmien 3D & cad-cam-prosessi
• CLT:n raaka-ainekysymykset
• CLT-elementin liimauksen ja työstön teknologia
• CLT:n valmistuksen laadunvalvonnan menettelyt & CE-Merkintä
• CLT-prosessin ammatillinen osaaminen kokonaisuudessaan

Kustannusarvio 2,6 milj €

Lisätietoja CLT-koetehdashankkeeesta löytyy tästä linkitä

Kemin Digipolis toteuttaa CLT-koetaloprojektin, jolla tuetaan CLT-rakenteen tuotteistamista ja kaupallistamista. Projekti sisältää seuraavat tavoitteet:

• CLT:n sovellutusten tuominen suomalaiseen rakennustapaan
• CLT-rakentamisen tunnetuksi tekemistä rakennusalan kaikille ammatillisille toimijoille, rakennusyrityksille, puutaloteollisuudelle ja myös loppuasiakkaille
• CLT-rakenteeseen perustuvien tuotteiden liiketoiminnallisten konseptien esilletuonti ja kehittäminen
• CLT-rakenteen soveltuvuustutkimukset

Kustannusarvio 0,850 milj €

Lisätietoja CLT-Koetalohankkeesta löytyy tältä sivustolta tästä linkistä.

Mikä CLT ?   Perustietoa CLT:stä

CLT-puurakentaminen tulossa myös Suomeen

• Suomalaisittain kiinnostava uusi puurakennejärjestelmä
• Soveltuu puutalon kantavaksi rakenteeksi
• Talon ulko- ja väliseinät sekä alapohjan, välipohjan ja yläpohjan voi toteuttaa samasta materiaalista
• Voi yhdistää muihin Suomessa käytössä oleviin puurakenteisiin ja muihinkin rakenteisiin
• Toimii rakentamisen arvoketjussa kuten betonielementti
• Tuotanto on mahdollista myös pk-yritysten mittakaavassa
• Elementtien valmiusaste on korkea ja nopeuttaa rakentamista
• Kantavuus, ekologia, lämpö- ja kosteustekninen toimivuus on todettu hyviksi
• CLT on Keski-Euroopassa nopeasti yleistyvä puurakentamismuoto
• CLT on tullut myös suomalaiseen puurakentamiseen

CLT = Cross Laminated Timber    KLH = Kreuzlagenholz

• Liimaamalla ristikkäin ladotuista kerroksista muodostuva puulevy
• Kerroksen paksuus voi vaihdella 20 – 50 mm (jopa 70mm)
• Kerroslamellin leveys voi vaihdella
• Menetelmästä riippuen lamellit on myös syrjäliimattu tai lamellit on vain lapeliimattu toisiinsa
• Koko levyn paksuus 60 - 400 mm, kantavana seinänä min n. 100 mm
• Levyn korkeus = kerroskorkeus
• Levyn pituus 6 – 16 m
• Työstettynä valmiiksi runkoelementeiksi
• Myös dekoratiivisena pintalaatuna
• Useita valmistajia, useita tuotemerkkejä: CLT, KLH, X-LAM, Haas BSP, Leno, Binder BBS jne.

CLT-puurakenteiden ominaisuuksia

• Jämäkkyys, lujuus, turvallisuus
• Jäykistävä rakenne
• Terveellisyys
• Paloturvallisuus
• Kosteustekninen toimivuus”kosteuspatteri”
• Lämpöenergiset ominaisuudet”lämpöpatteri”
• Äänieristysominaisuudet
• Ympäristöystävällisyys, hiilijalanjälki
• Suunnittelun joustavuus ja helppous
• Korkea laatu, mittatarkkuus
• Runkoelementin korkea valmiusaste
• Rakennusprosessin nopeus

CLT-puurakenteiden sovellutuksia / käyttötapoja

• Soveltuu kantavaksi, lämpöeristäväksi seinärakenteeksi
• Pientaloihin, rivitaloihin, loma-asuntoihin
• Liiketilarakentamiseen, teollisuushalleihin
• Julkiseen rakentamiseen; koulut, päiväkodit, urheiluhallit
• Maisemarakentamiseen; meluaidat ym.
• Soveltuu erittäin hyvin kerrostalorakentamiseen
• Ei useinkaan ole näkyvä rakenne, joskin dekoratiivinen laatukin on saatavissa
• Talon teollinen valmiusaste on yleensä asennusvalmis CLT-elementti , jossa valmiina kaikki aukotukset, liitoslovet, rei’itykset, työstötarkkuus +- 1 mm
• Lisäeristeet ja ulkoverhous vapaavalintaisia, asennus aina ulkopuolelle
• Lisäeristeet ja pintamateriaalit voidaan asentaa rakennuspaikalla..
• CLT-rakenteiden elementointi valmiiksi suurelementeiksi tai tilaelementeiksi kehittyy hyvää vauhtia
• Kattorakenteet vapaasti valittavissa: mm. palkkikatto tai kattoristikot
• CLT-puurakenteille on normitetut suunnittelun lähtötiedot. Suomalaisen Runko-Pes:in soveltaminen on helppoa.
• Tiukentuneet energiamääräykset ja rakennusprosessien tehokkuus-vaatimukset ovat lisänneet CLT-puutalon kilpailukykyä, jossa myös tuotteen valmistuksen energiankulutus ja ympäristövaikutukset rakennuksen koko elinkaaren ajalle tulevat esille.

Suomalainen nimi CLT:lle?

CLT-rakenteilla ei vielä ole vakiintunutta suomalaista nimikettä. Se voisi olla Kiintopuu,
joka tarkoittaa sekä naulaukseen (MHM), että liimaukseen (CLT) perustuvaa rakennetta.